Matkailuvinkit; yleistä & Etelä-Ranska special

Tässä siis matkailuvinkkejä, virallinen blogini päätöspäivitys.

VINKKEJÄ KULKEMISEEN

Ranskassa ei kannata liikkua pitkiä matkoja omalla autolla. Vaikka junaliput eivät ole mitenkään halpoja, on sitäkin pahempi lähteä pitkille Ranskan kiertomatkoille omalla autolla, ainakin jos on yksin taikka kaksin. Ranska nimittäin on jaettu tiealueisiin ja ylittäessäsi alueiden rajat, joudut maksamaan tietullimaksun. Maksu on useita kymmeniä euroja, vähintään sen kympin per ylitys. Esimerkiksi Lille-Pariisi välillä (vähän yli 200 km) tulleja on muistaakseni kaksi. Näin ollen pelkistä tullimaksuista tulee jo vähintään parikymppiä per suunta. Auton vuokraamista voin siis suositella ainoastaan yhdellä alueella liikkumista ja tutkailua varten, tai mikäli auto on täynnä ja bensakulut saadaan jakoon.

Autolla liikkumiselle hyvä vaihtoehto on kimppakyytipalvelu. Kimmpakyytejä löytää sivustolta www.covoiturage.fr. Olen ottanut kimppakyydin pari kertaa ja minulla on hyviä kokemuksia. Ideana siis on sama kuin Suomessa kyydit.com tai kimppa.net sivustoilla, eli kyydin tarjoava laittaa ilmoituksen avoimesta ajostaan nettiin ja kyytiä tarvitseva ottaa yhteyttä kysyäkseen onko autossa tilaa, ja näin sovitaan hakupaikka ja hintakin.

Junalla liikkuminen kannattaa nuorille, jos aikoo matkustella paljon; rautatieyhtiöltä voi ostaa 50 euroa maksavan 12-25 kortin, jolla saa alennusta junista. Kortti on siis tarkoitettu 12-25 vuotiaille ja alennusta saa arvioni mukaan 10-25 % tietyistä junista. Yleisesti ottaen halvimpia ovat huonoon aikaa liikkuvat junat: puhutaan siis  noin klo 22-05 välillä liikkuvista junista.

ETELÄ-RANSKA

Lyon

Lähdimme Lillestä Lyoniin miltei koko Ranskan pohjois-etelä suunnassa halkaisevalle junamatkalle yöjunalla, lysti kustansi n. 50 euroa eli ei siis melkein mitään. Lyon on valtavan kaunis kaupunki, jonka halki virtaava joki erityisesti tekee maisemasta idyllisen.

Itselleni matkustaessani tärkein asia on kulttuuri ja erikoisuudet, en niinkään tykkää ravata nähtävyyksistä toiseen katselemassa kirkkoja tms. rakennuksia. Tapanani on ollut käydä kohteen yksi taikka pari päänähtävyyttä läpi. Lyonissa näkemisen arvoinen on yllä olevissa kuvissa näkyvä maisema kaupungin yli, jota voi tarkastella koko kaupunkiin hyvin näkyvältä kukkulalta valkoisen kirkon edestä. Kukkulalle mennään erityisellä vuoristojunalla, joka on ikään kuin gondoli-hissi, mutta se vain menee kallion seinämää pitkin. Huomaattehan kuinka perehtynyt olen paikkojen ja alueiden nimiin, en enää edes muista kyseisen valkoisen kirkon nimeä!!  Kirkolta pääsee alas kaupunkiin hyvin kävelemällä idyllisiä puistokujia.

Puistokujan käytävillä on kirjoituslaattoja, joissa on mielenkiintoisia sanoja (: Tunnelmallista.

Kuvassa takana näkyy se valkoinen kirkko vuorella. Basilica Notre Dame de Fourvière.

seinämaalaus

Montpellier


Seuraavana päivänä jatkoimme junalla Montpellieriin. Kaupungin infrastruktuuri oli jotenkin shokki heti rautatieasemalla. Erityisesti rautatieaseman ympäristö oli huonosti hoidettu. Olimme Montpellierissä vain yhden päivän ja mitään erityisen hohdokkaita nähtävyyksiä ei kaupungissa ollut. Kaikki nähtävyydet voi kiertää turistijunalla jonka hinta oli jotakin 7 euron luokkaa. Kaupunki on ilmeisesti erittäin historiallinen ja junan selostus kertoo kaupungin ja sen nähtävyyksien historiasta. Huvittavinta pienessä turistijunareissussamme oli, että kaikki kolme, minä, Veronique ja Audrey kuuntelimme selostusta vähemmistökielellämme, eli sillä jota osaamme huonoiten. Minä saksaksi, Vero italiaksi ja Audrey espanjaksi :D Turistijuna kannattaa ottaa ensimmäiseksi, junan reitin varrella näkyy hyviä istuskelupaikkoja ja ravintoloita. Suosittelenkin nähtävyyksien sijaan tutustumaan paikallisiin, Montpellierissä asuu erityisen mukavaa porukkaa !!

Ehkä nähtävyydeksi voisi suositella tätä aukiota, jonka laidalta on hyvät näkymät pitkälle alas laaksoon. Oli tällä joku tarinakin, jota en nyt taas sattuneesta syystä muista : D Ehkä saksankielentaidossa on parantamista, taikka sitten historia ei ole mulle lähellä sydäntä.

Montpellierissä on myös uusi alue, jolla kannattaa käydä kävelemässä. Rakennussuunnittelu on ihan kaunista ja modernia (:


Cannes


Seuraavana päivänä olimmekin jo Cannesissa. Cannes jäi kaikista etelän kaupungeista ikiaikaiseksi suosikikseni. Kaupunki on sopivan kokoinen, sen oppii tuntemaan helposti ja siellä on kotoisa tunnelma. Tasokkaat ravintolat ja yökerhot ovat niille, joilla on varaa kokeilla pientä luksusta. Itse toki olin valmis sijoittamaan muun muassa ensimmäiseen osteri-kokemukseeni Le voilier -ravintolassa, jota voin suositella. Se löytyy rantakadulta: http://www.levoilier.fr/  Mieleeni jäi myös eräs yökerho, jonka nimeä en muista, mutta varmaankin reitin muistaisin. Harmi !!! Yritin googlettaa...

Itse en ole makean ystävä, joten macaron-leivokset eivät niin maistu, mutta Veroniquen ja Audreyn mukaan Ranskan paras macaron-kauppa on Jean luc Pélé http://www.jeanlucpele.com/. Itse taas ihastelin kenkäkauppoja. Jos olisin millään saanut mahtumaan laukkuihin niin mukaan olisi lähtenyt balmainin ihania uutuuskenkiä kasapäin !!! Ensimmäistä kertaa Cannesissa myös tuntui, että tämä on se ranskatar-tyyli, mistä ulkomailla puhutaan. Pitkiä sääriä, merkkilaukkuja, mekkoja, kauniita naisia ja tyylikkäitä miehiä. Elätte harhaluulossa jos yhä kuvittelette, että Pariisissa pukeudutaan tyylikkäästi. Lillestä puhumattakaan. Tämä voi olla karskisti sanottu, mutta Suomeen tullessa tuntui, että silmä lepäsi jälleen. Täällä todellakin osataan pukeutua tilanteen edellyttämällä tavalla. Ranskassa sen sijaan ihmisillä tuntui olevan ties mitä rääsyjä päällään, esteettinen silmäni ei myöskään mieltynyt ranskalaisten kasvonpiirteisiin tai muihinkaan ulkoisiin ominaisuuksiin. Poikkeuksena siis Cannes, Nizza ja Monaco, tyylin mekka, tämä Etelä-Ranska!!

Cannesissa tapasimme myös ystäviä, joista kuvia seuraavassa Nizza- osiossa.

Nizza


Matka Cannesista Nizzaan taittuu kätevästi bussilla yhden euron hinnalla. Bussi lähtee rautatieaseman vasemmalta puolelta (kasvot rautatieasemalle päin katsottuna) viimeisestä pysäkistä (itse nimittäin etsimme pysäkkiä ikuisuuden ja missasimme yhden bussin ollessamme väärällä pyskällä) ja niitä menee tunnin välein. Matka kannattaa taittaa joko aikaisin aamulla tai myöhään illalla juuri ennen nukkumaan menoa, tämä siksi, että se kestää noin väsyttävät 1,5 tuntia (junalla siis varmaankin 20 min, mutta 15 euroa) ja keskipäivän auringossa täpötäyteen bussiin ahtautuminen niin kauaksi aikaa matkatavaroiden kanssa ei vastaa ainakaan omaa käsitystä siitä, miten haluaisin matkustaa.

Ensin vinkit: Nähtävyyksinä kannattaa käydä ainakin pistäytymässä Kasinolla hyödyntämässä loistavat shampanja+ illallinen -tarjoukset ja kuluttamassa vähän rahaa uhkapeleihin.  Rannan reunassa olevalla kukkulalla on mahtava näköalapaikka, josta näkee koko kaupungin. Torilla kannattaa myös käydä. Rannassa on suoraan rantakivien päällä oleva ravintola, jossa kannattaa käydä syömässä jos ei ole tuulista. Kaupunki sinänsä oli jotenkin tosi kuollut, ei miellyttänyt silmää ja ihmiset olivat tökeröitä.

En tainnut edes ottaa mitään kuvia koko kaupungista : D

Monaco


Bussi Nizzasta Monacoon maksaa yhtälailla yhden euron. Suosittelen ehdottomasti ottamaan bussin, sillä se ajaa jyrkkää rantatietä pitkin ja näkymätn merelle ovat uskomattomat !! Monaco oli kaikkea mitä siitä on puhuttu. Kaunis, tyylikäs, kallis, siisti, ylellinen. Kaupungissa satoi siellä olomme ajan. En osaa oikein suositella mitään varsinaisia nähtävyyksiä, suosittelen vain ottamaan kaupunkijunan, niin kaikki nähtävyydet ja tarinat kuulee sillä tavoin. Monacon kauppakeskuksessa on kuitenkin ehdottomasti käytävä !! Voi niitä kenkiä, jotka jätin taakseni sinne kauppaan, melkein itku tulee : ( Maailman kauneimpia kenkiä, mitä olen koskaan nähnyt!! Ja ylellisin ostoskeskus, marmoria ja kiveä, kattokruunut jne. Ei mikään iso, mutta käymisen arvoinen !!

Kävimme myös meritieteellisessä museossa, suosittelen jos aikaa jää ja ainakin jos on huono ilma!

Monacon Kasino

 Löytyi vielä loppuun kuitenkin kuvia Nizzasta:

Rantaravintola

Meidän uudet kaverit, hieman kulttuuria: saksalainen Lontoossa opiskeleva, ilmeisesti puolalainen Hollannissa opiskeleva, australialainen ja venäläinen, kaikki vaihtareita Milanosta !!

Kiitos kaikille lukijoille tästä puolesta vuodesta !!  Voin vastata kaikkiin vaihto-opiskelua, Ranskassa asumista, matkustelua tai kulttuuria koskeviin kysymyksiin. Suosittelen lämpimästi vaihtoa Ranskassa, mutta en ehkä välttämättä kuitenkaan Lillessä :) Ranskaan pysyvästi muuttamista en voi suositella, mutta lomailukohteena etelän kaupungit ovat mahtavia !!

-Heini

SUOMI !

Helou, jäi tää blogi nyt ihan johonkin unholaan, ei vaan ollut enää aikaa ja kun tiesin miten pitkä seuraavasta postauksesta olis tullut niin en saanut aikaiseksi !!! Oltiin siis etelä-ranskassa viikko ja kuvia ja matkakertomuksia ja matkavinkkejä riittäisi aivan loputtomiin !!! Nyt olen kuitenkin palannut siis Suomeen, ja ajattelin näin matkani päätökseksi karsia blogista kaiken räävittömyyden pois ja jättää kirjoitukset ikään kuin ohjeeksi muille vaihtoon lähtijöille ja vinkeiksi for those who travel (:   Katsotaan josko saan vielä aikaiseksi kertoa vähän etelä-ranskasta ja kirjoittaa jonkun loppuyhteenvedon tästä puolesta vuodesta. Ainakin sen voin sanoa nyt jälkiviisaana, että jos uudestaan saisin valita niin en lähtisi Lilleen !! : D Kyllä se Etelä-Ranska vaan on niin paljon hohdokkaampi. Ei Pariisikaan mua nyt sinänsä vedä puoleensa mutta Cannes, Lyon, Montpellier, ai että !! <3 Ja miltä tuntui kotiinpaluu; täytyy sanoa että kyllä on helpottunut olo. Ei enää taistelua vuokraisännän, kelan, kieli- ja kulttuurimuurien kanssa. I <3 Finland. Kyllä sen sitten tietää kun on vähän aikaa pois  (:  Ranskasta jäi käteen iso kasa kavereita ja paljon kokemuksia. Opin paljon elämästä. Hyvää kevättä kaikille ja enköhän mä vielä siitä Etelä-Ranskasta kirjoita kunhan saan aikaiseksi ! (: Paljon kritiikkiä löytyy myös ihan Erasmus- ohjelmasta ja yliopistosta !! Ei ole ihan helppoa tämä jälkipuintikaan hahah !! ;D

Araignée

Tiedoksi kaikille, että ranskan sana "araignée" on hämähäkki. Kielimuuri iskee vastaan siinä vaiheessa jos luulet lyöneesi vetoa siitä että ampiainen ei voi munia ihmisen ihon sisään. Ei niin. Mutta hämähäkki voi. Kannattaa opetella ranskaa ennen kuin lyö vetoa, meitsi juoksee varmaan tuolla alasti viikonloppuna nimittäin lyötiin vetoa siitä, että toinen saa keksiä ihan mitä tahansa tyhmää toiselle.

Sponsored by sanakirja.org.

Kulttuurishokkeja

Ajattelin kirjottaa vähän siitä, että mihin mun mielestä on ollut kaikkein vaikeinta tottua täällä. Tässä olis listaa:

1. Ruoka-ajat ja ravinto

Aamupala: Yleisesti aamuisin harvat ranskalaiset syö mitään. Mun on ite jotenkin kauheen vaikeeta tottua siihen, että jos joku kaveri on vaikka nukkunut meillä, että teen aamupalaa vain itselle. Tai sitten että jos nukun jonkun kaverin luona, että mulle ei tarjota aamupalaa. Mä oon ite siinä mielessä vaikea tyyppi että en osaa oikein pyytää mitään kun haluan aina olla niin mieliksi. (Hyvä esimerkki; mun kämppis on ominut mun disneylandista ostamat mukin huoneeseensa ja mä en saa suutani auki että pyytäisin sen takaisin) Varsinkin jotain ruokaa on kauhean tyhmä alkaa kinuamaan kun on kylässä.  Täällä siis monet juo vain kahvin aamulla, itse en niinkun millään vois vetäistä mustaa kahvia tyhjään mahaan, ylöshän se tulis heti !!! :o  Sitten on näitä, jotka syö aamulla:: pullaa, "gauffreja", vohveleita, lettuja, kääretortun tyylisiä juttuja, valkosta leipää hillolla, jotain munkkijuttuja ja donitseja, ja tietysti croissantteja joissa on jotain suklaamömmöä, YYYYYH :((( Oksu tulee. En tykkää ite melkein ollenkaan mistää makeasta.

Päivällä: En tiedä yhtään mitä täällä päivällä syödään, yleisesti kauhean moni käy joka päivä lounaalla ravintolassa. En ole koskaan lounastanut ranskalaisen kanssa, syön lounaan yleensä himassa joten tässä kohtaa en ole kohdannut mitään erikoista.

Illalla: Suomessahan syödään yleisesti siinä 17-18 aikaan noin suunnilleen, tiesin jo ennen tänne tuloa että täällä syödään joskus 20-21 aikaan tai myöhemmin. En ajatellut ikinä, että se vois olla niiiiiiiiin vaikeeta kuin mitä oikeasti se on ollut. Ajatellaan että mä oon syönyt jotain salaattia päivällä 12 maissa, sitten mun pitäis mennä esimerkiksi illalliselle ravintolaan 20.30, siinä 8 tuntia oon sitten yleensä syömättä, en mä osaa alkaa mitään "kolmatta ruokaa" syömään siinä välissä... Korkeintaan oon jotain maitorahkaa ja ananasta syönyt...

Niin musta on kauhean epäterveellistä se, että ensin ollaan 8 tuntia melkein syömättä ja sitten juuuuust ennen nukkumaan menoa pitäis mättää joku kauhea ravintola-annos naamariin ?! Mun on aivan järkyttävän vaikea mennä nukkumaan jos oon aivan täynnä. Kyllä nää suomalaiset ruokailuajat vaan pesee niin tän ranskanmaan tavat; onhan se nyt terveellistä syödä kunnon ruisleivät salaatilla aamupalaks, sen jälkeen kevyttä päivällä, 14-15 aikaan joku välipala, 17-18 aikaan kunnon ruoka, ja ennen nukkumaan menoa jotain pientä. Näinhän sitä neuvotaan että 3 tunnin välein pitäis syödä jotain vähän jotta aineenvaihdunta pysyy hyvänä, ennemmin kuin 8 tunnin välein mättää aivan järkyttäviä kasoja. Muutekin just ennen nukkumaanmenoa syödyt liiat energimääräthän ei millään siinä kerkiä kulumaan pois, "iltasyöminen lihottaa". Kyllä sen huomaa siitä virtahepo-olosta mikä siinä on nukkumaan mennessä, ei tunnu ihan kevyeltä.


Tässä tämmönen nätti sushisetti minkä vedin kaverin kans eilen noin 21.30 ja sen jälkeen nukkumaan. uhhh.

2. Poskisuudelmat

Ensimmäisen kerran tilanteessa, jossa piti antaa poskisuudelma, heräsin siihen todellisuuteen että ainiin... Kaikkihan sen tietää että tämä on se poskisuudelmien maa !! Mihin sekin oli jo unohtunut, melkein pelästyin ekan kerran että mitäs hittoa täs nyt pitää tehdä :o Poskisuudelma on kohtelias ele, tervehdys, ja sen puuttuminen on epäkohteliaisuutta. Joten ei kannata uppiniskaisesti vain olla "suomalainen", vaan todellakin opetella tähän kulttuuriin. Poskisuudelmiin tottuu melko nopeasti, mutta joitakin ongelmia olen tässä matkani varrella havainnut:

- Kummalta puolelta aloitetaan?
- Kuinka vieraille/ tutuille ihmisille pitää antaa poskisuudelma?
- Kuinka monta suukkoa?

Tuo ensimmäinen kohta on melko nolo siinä vaiheessa jos olet tunkemassa nokkaasi samalle puolelle kuin toinenkin, varo vaan ettei osu huulille ; D Se on vasen poski mille ensimmäinen suukko nyt yleensä tulee. Yleinen neuvo kuitenkin, jonka voin jakaa: jos kyseessä on ranskalainen, anna hänen aloittaa ja mukaile tilannetta. Kyllä se useimmiten luontevasti menee, ei suukottelu ole sellainen juttu että joka kerta olisin ajatellut päässä: " vasen, vasen, muista, vasen ". Ei sitä enää edes huomaa.

Kenelle? Tässä on sama ongelma kuin Suomessa siinä kohtaa kun et tiedä, pitäiskö sun kadulla morjestaa jollekin. Kuitenkin tämä suukotteluongelma on vähän isompi, jos kaikki tyypit jäävät suukottelun jälkeen hengaamaan yhdessä ja sinulle jää tunne, että olisko tuolle yhdelle pitänyt myöski "moikata". Nyrkkisääntö: kaikille annetaan poskisuudelma. Tämä ei ole ongelma, jos kaikki on ranskalaisia. Sen sijaan vaihtaripiireissä kun kaikki on yhtä hukassa, usein jos et tunne joitain tyyppejä niin ei tule suukoteltua ja sitten jää sellainen olo että olinkohan nyt töykeä. Ranskalaisten kanssa suukotellaan kaikki, myös ne, joita et tunne ja eritoten juuri ne. Mutta entä sitten kuinka tutuille ? Usein tosi hyvät ystävät ei anna poskipusuja. Tai en tiedä miten muualla, mutta mulla on täällä pari kaveria joiden kanssa en suukottele, kun se tuntuu liian "formaalilta"; nähdään kuitenkin melkein joka päivä. Kyllä me useimmiten sitten halataan. Tässä kohtaa voin sanoa että fiiliksen mukaan, useimmiten siitä syntyy sellainen hiljainen sopimus. Kummankaan kämppikseni kanssa en suukottele, kun ei heidänkään kotimaissa suukotella niin jotenkin tää tuntuu enemmän kodilta kun ei tarvii teennäisesti leikkiä Ranskaa täällä himassa.

Kuinka monta? Yleisimmin annetaan kaksi pusua. Kuitenkin täällä pohjoisessa ihan Belgian rajalla saattaa tulla kyseeseen vain yksi, sillä Belgiassa usein annetaan vain yksi. Joillakin on tapana antaa jopa neljä suukkoa. Itsestä tämä tuntuu kyllä jo liioittelulta, mutta kai siinä on mentävä vain mukana : D En tiedä missä kaupungeissa on yleisesti neljä suukkoa, mutta yleensä ihmiset suukottelevat kotipaikkansa mukaan, siis olen antanut Belgialaisille yhden pusun, ja joillekin sitten neljä. Tässä sama neuvo kuin kaikissa muissakin kohdissa, älä ajattele mitään, ja myötäile tilannetta.

 Muista: Suukotellaan sekä tullessa, että lähtiessä! Olin kerran yhdessä kämpässä noin 3-5 minuuttia, ja suukottelin siis kämpässä olevat kolme henkilöä sekä tullessa että lähtiessä. Kyllä se tuntui tyhmältä. Istuin alas, join lasin vettä ja sen jälkeen taas pusut kaikille jotka olin justiin suukottanut. Itse olisin vaan sanonut moikat ja lähtenyt, joten kyllä täällä sellaisia tilanteita tulee vastaan, että on vähän hukassa.


3. Teitittely ja muu kohteliaisuus


Mun on ollut aivan kauhean vaikea tottua tähän teitittelyyn. Eritoten ravintolassa mua on usein hävettänyt kun en ole tiennyt miten mun kuuluu puhutella tarjoilijaa. Aloitetaan tilanteesta Suomessa. Tarjoilija: "Moi, jokos ootte tulleet päätökseen ruuan suhteen" Minä: "Joo, toi xxxx ja voisitko tuoda majoneesia pöytään?" Aivan normaali keskustelu.  No sitten Ranskassa Minä: "Oui, un xxxx et est-ce que tu peux me ramener de la mayonnaise??"  ( en tiedä sitten kuinka hyvää ranskaa tuo  on mutta tulisin varmaan ymmärretyksi : D )

EI NÄIN !!!! MISSÄÄN TAPAUKSESSA, VAAN:

" Oui, un xxxx S'IL VOUS PLAÎT, et est-ce que VOUS POUVEZ me ramener de la mayonnaise?"

Eli siis: ravintolassa tarjoilijaa TEITITELLÄÄN ja ravintolassa ja kaupassa ja ihan missä vaan vastapuolelta pyydetään, s'il vous plaît. Sama siis kun menisit leipomoon ostamaan patonkia, Suomessa sanoisit  yksi patonki, kiitos. Suomessa toki riittää kun sanot että yks patonki ja kolme croissanttii, ei kukaan ihmettele jos et sano kiitos siihen perään. Mutta täällä se on erittäin epäkohteliasta, ja voit olla varma, että jättämällä tuon pienen lausahduksen pois, saat osaksesi huonompaa palvelua tai ainakin mulkaisun. Ravintolassa tilanne on vielä pahempi kun sama tarjoilija palvelee seuruettasi koko illan. Kyllä siinä annat sitten itsestäsi melko juntin kuvan jos et teitittele.

En muista tätä edelleenkään. Suomessa ollaan niin tuttavallisia kaikille tarjoilijoille jne, en jotenkin osaa pitää vastapuolta sellasena "auktoriteettina" että mun tulis teititellä.

En myöskään edelleenkään tiedä keitä kaikkia teititellään, mutta ainakin edellisten ryhmien lisäksi vanhemmat ihmiset. Eli siis esim opettajat ja kavereiden vanhemmat. Myös vuokraisäntä, mutta meillä nyt täällä on vähän eri kun en todellakaan halua edes puhua mun vuokraisännälle hahah  :D



Tässä nyt nää suurimmat, onhan tietty sitten vielä joukko pieniä juttuja kuten: täällä ei oo juuri ollenkaan siideriä eli tytöt valmistautukaa opettelemaan kaljan juontiin. (Mulla ei oo pienintäkään stereotyyppistä kuvaa siitä ketkä juo siideriä Suomessa ;D ) Myöskään täällä ei juuri kukaan juo ollenkaan mitään kirkkaita eli valmistautukaa Viskin juontiin sillä sitä juo kyllä aivan kaikki. "Whisky-Coka"..  Sitten jotain pieniä kuten sisäelimien ja kielen syöminen. Taisin jo kerran postatakin jostain lehmän naaman syömisestä. Myöskin toi raaka mustekala oli aika jännä. Oijoi näitä kulinaarisia elämyksiä. Pohjoisessa syödään tosi paljon meren antimia eli etanaa, simpukoita jne. Joillekin nää voi olla kulttuurishokkeja, mulle aikalailla vaan mielenkiintoisia kokemuksia (:


Veronique löysi kaupasta kalakaverin <3

Mulla onkin nyt sitten tää viikko aikaa pakata, lopuks ajattelin lisäillä tänne kaikkia random-kuvia ja kirjoittaa kaikki puuttuvat tarinat mun  Ranska-seikkailusta. Ens viikolla siis Etelä-Ranska kutsuu, sen jälkeen Saksa, ja sitten tuunkin jo Suomeen viettämään Vappua. Koulun kanssa on ollut loppu viimein täällä ihan tuskaa ja näistä koulujutuista voisinkin kirjotella seuraavan kerran (:

Bisous, -Heini.

Normandian maihinnousu

Viikonloppu vietettiin Veroniquen kanssa Normandiassa. Lähtö oli lauantaina aamulla 8lta, joten jäätiin suosiolla perjantai-illaksi kotiin. Veroniquen koko viikko oli ollut aivan helvetillinen niiden kouluhommien takia, vakavasti ottaen se oli koulussa 10 tuntia joka päivä ja kun se pääsi kotiin niin se joutui heti alkaa vääntää suullisia esityksiä ja ryhmätöitä. Sen takia sitten perjantaina avattiin punaviinipullo heti kun Vero pääs himaan. Aika tunteella sitä viiniä sitten juotiinkin ja mun kuningasidea oli kolmelta yöllä laskeutua ikkunasta sen alla olevalle harjakatolle ihan vaan koska olin aina halunnut tehdä niin. Onni oli matkassa että pääsin kiipeemään takasin mun huoneeseen, olis ollu aika korkee pudotus. Voi taas sanoa tehneensä jotain tyhmää.

Kahdeksalta aamulla otettiin kimppakyyti  meidän talon edestä. (covoiturage.fr) Auto oli pieni Clio jonne sitten ahtautui 5 ihmistä. Mikään ihan mahtava reitti ei ollut kun mulla on alkanut pari pvää sitten siitepölyallergia ja kuski halus polttaa siellä autossa joten kiva kun teki mieli repiä silmät irti päästä kun kutisi. Tää naikkonen oli aivan hukassa, siis jopa minä tiedän että päästäkseen Normandiaan, ei pidä ajaa Pariisiin. Meidän reitti siis oli Lille-Caen, tsekkaa kartta alta:

Eli siis hienosti kuski ajautui vahingossa Pariisiin ja vielä väärälle puolen Pariisia ja otti suunnaksi sieltä Strasbourg (joka on aivan toisella puolen maata) jolloinka oltiin siis toisin sanoen jossain aivan kuusessa. Jouduttiin kiertämään koko Pariisin esikaupunkialue että päästään toiselle puolelle ja sieltä matka jatkui Caeniin.

Veronique on asunut Caenissa pari vuotta sitten, joten sillä on tosi paljon kavereita siellä. "Dadash", Veron kaveri tuli hakemaan meitä Caenin rautatieasemalta ja mentiin syömään tosi idylliselle terassikadulle. 

Veronique

Terrine de fois de volaille aux prunes (= en edes tiedä suomeksi, voisko joku auttaa? Ihan kiva kun syö kaikkea hyvää eikä edes tiedä mitä syö. Siis jonkun linnun maksaa ilmeisesti ja luumua?)

Dadash ja Terrine de poissons et creme de ciboulette. (Nää ruokien nimet on yleisesti ottaen mulle aivan kauhean vaikeita, siis kalaa ja jotain ruohosipulijuttua vissiin : D )

Vuohenjuustosalaatti

Café Gourmand, jossa oli siis kahvi, suklaamousse, crème brulée, appelsiinia, mantelia ja kanelia. Oli paras crème brulée mitä oon koskaan syönyt !!  Oli myös yllättävää miten hyvin appelsiini, kaneli ja kahvi sopii yhteen !!?

Tän jälkeen en tiennyt mitä odottaa kun Dadash ehdotti että mennään moottoripyöräkauppaan vielä kahville. Perillä tää asia selvisi mulle. Siis Dadash ja koko niiden kaveriporukka on vuoron perään taikka samaankin aikaan olleet kaikki töissä tuossa kyseisessä kaupassa, mikä oli musta huvittavaa. En oo koskaan liiemmin tykännyt käydä erityisesti joissain auto- tai moottoripyöräliikkeissä pällistelemässä, mutta tuonne monet tuli vaan hengailemaan pihalle tai juomaan kahvia ja puhumaan pyöristä, se yhteisöllisyyden tunne oli jotain aivan huippua, siellä oli tosi paljon porukkaa !! Sit kun niitä varusteita ja naisia nahkarotseissa katteli niin tuli itellekin sellanen tunne että ei hitto miten siistiä olis ostaa jotkut tosi näyttävät ajovarusteet ja moottoripyörä ja viilettää tuolla kaduilla tuhatta ja sataa!! 

Sen jälkeen en todellakaan tiennyt mitä odottaa kun nää ilmoitti että nyt mennään onnenkotiin, maison du bonheur. Kuulemma siellä kaikki on aina onnellisia. Todellakin koti oli pieni viihtyisä paritalon puolikas omalla pihalla ja puutarhalla. Viimeinen joka oli lähtenyt ei ollut oveakaan lukinnut, vaan "ovi on aina auki kaikille". En edes loppujen lopuksi tiennyt kuka talossa oikeastaan asui, kun Veroniquen entinen miesystävä joka oltiin nähty moottoripyöräliikkeessä, sanoi siellä että jos halutaan ottaa auto niin auton ovi on auki ja avain lukossa. Tämä auto siis oli tän kodin pihassa mutta sitten Dadash meni sinne meidän kanssa ihan niin kuin olis omaan kotiinsa mennyt.

Veronique halus näyttää mulle "Memorial"-museon jossa oli työskennellyt. Veronique oli kuitenkin hukannut ajokorttinsa 2 kk sitten joten ei uskaltanut lähteä rattiin, jotenka tämä järkyttävän hieno sporttiauto annettiin mun käsittelyyn, voin kertoa että olin "on top of the world" sillä hetkellä !! Rakastan niin paljon ajaa, ettei mitään rajaa. Kuinka Randomia ajaa jonkun tuntemattoman tyypin autolla vaan ympäriinsä ?!! Museo on siis suurin toisesta maailmansodasta kertova museo. Ajattelin ensin ettei se varmaan ole kauhean mielenkiintoinen, mutta sitten opin uusia faktoja mm. Suomen sijoittautumisesta sodassa ja keskitysleireistä. Mikäli oikein ymmärsin niin Suomi on siis ollut ensin ikään kuin Saksan puolella, sen jälkeen Ranskan puolella, ja lopuksi neutraali. Ollaan me vaikeita, suomalaiset, kun ei osata päättää ; D Keskitysleireiltä otetut hirtto- ja kaasukammiokuvat ja alastomien ruumiiden kuvat oli jotain aika shokeeraavaa. Lisäksi oli videoita missä juutalaisia ammutaan kuoliaaksi. Normandiassa kuulemma yhä löytyy luoteja esim hiekkarannalla jos vähän kaivelee, ja ihmisten takapihoilta jne. Oli kyllä mielenkiintoinen kulttuurielämys tuo Museo. Tässä kuvia:

La douleur m'a brisée la fraternité m'a enlevée de blessure a jailli un fleuve de liberté. Ja dodoshin nokkakin pääsi kuvaan.

Museossa oli myös sarjakuvataiteilijoiden kantaa ottavia töitä.

(Al Qaidan uusi viesti)

Kiistely siitä, miten kehitysmaita tulisi auttaa.

Eurooppa vastakkain Venäjän kanssa; "Eurooppa pyytää että vedätte joukkonne välittömästi Georgiasta, jos ette, niin ei sitten mitään"

-Mun iskä on musta ja äiti valkonen -Mulla se on toisinpäin.

Yks jäi väärin päin höh, sorry (:

Museon jälkeen sain kokea Maison du Bonheurin taian, otin nokoset sohvalla, unelmoin eräästä ihanasta henkilöstä ;) ja mulla oli niin hyvä ja vapautunut olo ettei oo ehkä koskaan ollut. Illalla kaikki ystävät tuli koolle onnenkotiin, kaikki tuli vaan ovesta sisään edes koputtamatta, kai se oli vähän niinkun kaikkien koti. Juustoja, viiniä, alkoholia, hulluttelua, kakkusotaa, juhlimista aamuun asti. Kiitos onnenkoti mahtavasta viikonlopusta <3

Healthy lifestyle

I'ma write in english now just for fun. So me and my roommate Veronique have this diet, long story short, our goal first was to run a half-marathon, 21 km and also not to eat carbs. (carbohydrates, rice pasta potato bread etc.) We are supposed to be running 30 minutes 3-4 times a week. Our punishment of eating carbs is to run 15 minutes more, of the second breakage of the diet during the same day it is 100 abs.

I can clearly state to all of you suspecting my lifestyle (yea i know everyone thinks my life is just filled with too much alcohol or cigarettes etc.), that even though my week-ends are quite rough and unhealthy, it gives me new energy to take it all back during the week. On mondays I usually regret of having partied too much (even though it's very seldom that I do something stupid) and I get highly motivated towards healthier living.

Those of you reading my blog, you've read about my Disneyland weekend, but now I'd like you all to hear about my weeks!!! Summa summarum:

- I wake up every day at 7 o' clock even though my school starts usually in the afternoon. (I've had help, my roommate helps me in waking up)
- I start doing my homework / reading to exams. ( Have to admit that sometimes I just read news and blogs in the internet :/ )
- I've ran 45 minutes up to one hour every- or every other day. Except for yesterday I ran 1 hour and 50 minutes and the day before 1 hour 15 minutes.
- On tuesdays I have a dance class, wednesday mornings aerobics and friday mornings muscle-training.
- No alcohol during the weeks. (I would allow myself to drink wine or beer with food but I never eat in restaurants and I forget to buy it when i shop for groceries so... No alcohol :D )
- Smoking only occasionally under severe stress.
- My preferred meals are: Chèvre salad, Salad with salmon or chicken, fromage frais (sorry, I don't know this in english :o !!) with fruits, lot's of different vegetables fried with eggs and whole grain bread is allowed in the mornings (even though normally carbs are not allowed).


I'm eather very bad (week-ends), or very good (weeks), I don't know how to be in between ;)
I hated running earlier, but I had an inspiration last summer and I was thinking about starting a blog about running, just to help and motivate some others towards running too ( it's not always easy, the motivation is hard to get ). The idea of the blog is to run in different places, discover new areas all the time, and take pictures of all the weird or beautiful things I see while running. And also about setting my goals and eventually reaching them. I was thinking about asking my mom if she'd want to start running half-marathons in different countries with me, so then I could also include these experiences in my blog.

This weekend we are going to Normandie with Veronique, we are going by covoiturage, a shared ride with some unknown girl !! So travelling is probably the subject of the next writing (:

-Heini

Shopping, Learning French & Diet !!

SHOPPING

 Täällä on siis niin halpaa ettei huhhuh... Jotkut ehkä tiesi että oon aikamoinen niheilijä mitä tulee vaatteiden hintoihin, mun kaikki vaatteet on olleet varmaan jotain 0-50 euron luokkaa lukuunottamatta sitten jotain tiettyjä kappaleita kuten mun lempparifarkut (merkit fornarina ja freesoul 90 e →) ja guessin laukku ja semmosia. Mun lempparikauppoja, jotka pitäisi ehdottomasti lanseerata myös Suomeen ginan ja h&m:n kilpailijaksi, on :

New Yorker (netistä saatavilla esim. http://www.newyorker.de/)

New Look (http://www.newlook.com/)

Pimkies (netistä es. http://www.pimkie.fr/)

Jennyfer (http://www.jennyfer.com/)

Tally Weijl (http://www.tally-weijl.com/) on myös sellainen missä kanssa mielellään käyn aina ulkomailla mut niitä liikkeitä en oo täällä nähnyt. Nää on siis samassa hintaluokassa kun esimerkiks Gina Tricot ellei sitten vielä halvempia. Kaikki Länsi-Euroopassa matkustelleet on varmasti ainakin nähneet osan näistä putiikeista. New Lookissa on aivan mieletön valikoima kenkiä ja ne on aivan törkeen edullisia :O 

RANSKAN KIELI

Kielen oppimisen kannalta suosittelen lämpimästi kaikille lukemista ja tv:n katselua (meillä tosin ei nyt tv näy eikä siihen olisi aikaakaan). Itsellä lähtökohdat kielen oppimiseen oli sellaiset, että olin kirjoittanut B3-ranskan kirjoituksissa, Eximia arvosanalla ja sen jälkeen en asian hyväksi tehnytkään juuri muuta pariin vuoteen lukuun ottamatta paria yliopistokurssia. Eli vois sanoa, että kieliopin kannalta jotkut melko perusasiatkin kuten subjunktiivi oli melko unholassa. Osasin kyllä kommunikoida melko sujuvasti, joskin sanavarasto oli sitä luokkaa että jouduin jatkuvasti kiertelemään ja selittämään sanoja, joita en osannut.

Erityisesti Erasmus-opiskelijoille suosittelen irtaantumaan perus sisäsiittoisista Erasmus-piireistä ja hankkimaan ranskalaisia ystäviä !! Erasmus-porukan kielitaito on sitä luokkaa, että kunnon ranskaa et tule oppimaan ja puolen kanssa joudut puhumaan englantia (huonompaa tasoa, jotta ymmärtäisivät, joten oma englanninkielen taitokin huononee). Itse oon todellakin joutunut puskemaan aika paljon, jotta oon pärjännyt, hengaan siis täällä pääsääntöisesti ranskalaisten kanssa ja aina ei ymmärrä. Kuitenkin oon saanut palautetta että puhun paljon paremmin kuin aikaisemmin ja joku vieraskin jopa kehui että mulla on kiva aksentti, ei siis joutunut kysymään multa kertaakaan mitä tarkoitin kun puhuin, mahtavaa !! :D Pankkiasiat ja muut virastossa asioinnit on sujunut jo alusta asti ranskalla, kun on pakko.



Erityisesti suosittelen seuraavaa lehteä naisille:

Marie Claire lehti 2,50 e. (Suomi 3,90) Ei paha hinta, vrt. esim Cosmo tai Elle !!!

Marie Claire on Cosmopolitan, josta on otettu kaikki turhamaisimmat "näin miellytät miestäsi sängyssä" "näin olet supernainen" "testaa kuinka mustasukkainen olet" jne jne osiot pois, ja tilalle lisätty annos politiikkaa, kulttuuria ja kantaa ottavia kirjoituksia. Lisäksi muotiosio on todella kattava ja jollain lailla "Vogue"- tyylinen, eli oikeita muotikuvia. Olen lukenut lehteä ranskan kielellä parisen vuotta ja esimerkkinä mieleenjääneistä artikkeleista voisin mainita vaikka seuraavat: 1) toimittaja kokeili elää viikon nudistina ja kirjoitti jutun tuntemuksistaan, tietenkin kuvilla höystettynä. 2) Kiinan joissakin osissa kylissä asuu pelkästään miehiä; artikkeli järjestetyistä avioliitoista. 3) Kurkistus naisvankilan kulisseihin 4) Nurinpäin käännetty kirjoitus miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta, siis sana "nainen" oli kirjoituksessa korvattu sanalla "mies" ja kuvissa oli muun muassa huivipäisiä miehiä (islaminusko).









DIET

Eli kuiten jo aiemmin mainitsin niin meillä on tässä kämppiksen Veroniquen kanssa pikku dieetti meneillään. Tavoite on juosta 21 km huhtikuun lopussa ja dieettiin kuuluu lisäks se, että viikolla ei saa syödä hiilihydraatteja (pasta, riisi, peruna, leipä) paitsi aamuisin. Viikonloppuna joustetaan, jotta voi olla kivaakin välillä. Ruokavalio siis koostuu salaatista ja lihasta, ja muista paljon proteiinia sisältävistä tuotteista, kuten maitorahka. Dieetin peruskulmakivi on se, että 4 kertaa viikossa juostaan 30 minuutin lenkki. (plus tietenkin muu salilla käynti ja liikunta) Dieettisakkona meillä on ensimmäisestä syömisrikkomuksesta 15 minuutin lisäjuoksu. Toisesta saman päivän aikana tapahtuneesta rikkomuksesta 100 vatsalihasta.

Mulla tavoitteena on saada lisää lihasta ja parantaa kestävyyskuntoa, sekä alentaa painoa n. 2 kiloa, jotta siis lihakset näkyisi paremmin, sitten kun niitä alkaa olemaan hahahaha : D Veroniquella on vähän isompi ongelma, ehkä psyykkinen. Ei olla osattu oikein arvioida, mutta siis hän saattaa alkaa napostella jotain ja sitten ei pysty lopettamaan vaikka haluaisi, eli sitä leipää ja juustoa ja kaikkea sitten vaan menee, ollaan arvioitu, että se vois johtua jostain stressistä tai mahdollisesta ahdistuneisuudesta jonka sitten purkaa tuohon syömiseen. Ja siis ei, kyse ei ole mistään pikku napostelusta, vaan hän ei todellakaan pysty sitä lopettamaan ennen kuin leipäpaketti tms. on loppunut. Veron tavoitteena on päästä aiempaan kuntoonsa (näin kuvan, oli kyllä tosi timmi) eli pudottaa n. 5 kiloa sekä saada lisää lihasta. Johtuen tästä Veron syömisongelmasta sekä mun mahdollisesta alkoholiongelmasta (no ei ehkä niin vakavasta voi puhua, alkoholin liikakäyttö on parempi ilmaus), meillä on lisäksi erityinen sakkorangaistus käytössä. Joka kerta kun Vero aloittaa liikasyönnin, eli sen järkyttävän mättämisen, ja joka kerta kun minä otan yli 5 alkoholi annosta, jokaisesta ylimenevästä joudumme kirjoittamaan a4 sivun perustellen minkä takia näin tapahtui.

Eilen tapahtui molemmilla dieettirikkomus; Vero kertoi syöneensä ainakin 8 ihmisen edestä leipää (eli se olis sitten 15 minuuttia lisäjuoksu plus niitä vatsoja se miljoona, plus a4 kirje), ja mä olin ravintolassa kaverini kutsumana ja ajattelin että pakko se on jotain Ch'ti perinteitä täällä maistaa ja söin Welshin vaikka tiesin aivan hyvin että se energiamäärä riittää ihmiselle 4ksi päiväksi. Welsh: leipää, kinkkua, rasvaista juustoa, kananmuna, bbq kastiketta, perunoita. Siis tämä ateria koostuu ihan pelkästään tuosta juustosta ja sen rasvan määrän pystyy silmällä näkemään. Mulla joku opettajakin sanoi että tuota ei sitten kannata kauhean usein syödä tai tulee joku verisuonitukkeuma. Siinä on luultavasti ainakin 5000 kaloria. Koitin äsken syödä aamupalaa muttei edelleenkään ollut nälkä. Järkyttävää huh...

Eli moro vaan, meikä lähtee ny 2 tunnin lenkille. !!

-Heini